3000 euron laina on helppo ja vaivaton hakea

Kun tarvitset lainaa 3000€, valittavissasi on useita vaihtoehtoja. Kaikkein kätevintä on tietysti hakea laina netistä, sillä siten lainan saa pankkitilille kaikkein nopeimmin. Netistä lainaaminen ei vaadi juuri muuta kuin verkkopankkitunnukset, sähköpostiosoitteen ja mahdollisesti matkapuhelinliittymän. Internetin kautta lainaaminen on myös kohtalaisen helppoa – jos netin ja sähköpostin peruskäyttö on hallinnassa, myös lainan hakemisen pitäisi onnistua.

Kun haetaan netin kautta lainaa 3000€, yleisin vaihtoehto on tavallinen kulutusluotto, joita on kohtuullisesti tarjolla. 3000€ kulutusluotto on kertalaina, jolle valitaan tietty maksuaika. Kulutusluoton laina-aika on yleensä yhdestä vuodesta jopa kymmeneen vuoteen. Kulutusluottoihin voi yleensä saada maksuvapaita kuukausia tai muuta joustoa.

Kulutusluotto tulee sitä kalliimmaksi, mitä pidempi maksuaika sille valitaan. Pitkä laina-aika voi kuitenkin olla tarpeen, jos maksuvaraa on sen verran vähän, että on pakko lyhentää lainaa kuukausittain vain pienellä summalla. On hyvä, että tarjolla on myös pitkiä maksuaikoja, sillä niiden avulla pienituloisetkin pystyvät maksamaan luottonsa takaisin. Kannattaa kuitenkin selvittää lainakulut huolellisesti ennen maksuajan valintaa. Jos lainan kulut tuntuvat kohtuuttomilta, on paras jättää laina ottamatta.

Kulutusluoton ohella luottokortit ja tililuotot ovat monille tuttuja tapoja lainata rahaa. Niiden kautta ei kuitenkaan yleensä myönnetä niin isoja lainoja, että olisi mahdollista tilata lainaa 3000€. Yksi melko uusi lainamuoto on vertaislaina, ja sen kautta voi hakea suurtakin luottoa. Usein vertaislainaa voi hakea 10 000 euroon asti.

Vertaislainapalvelut eivät kaikki toimi samalla periaatteella, mutta usein hakija jättää sivustolle lainahakemuksen, ja palvelussa olevat sijoittajat voivat itse päättää, mille hakemuksille he lupaavat rahaa. Hakija saa lainansa, kun haettu summa on tullut täyteen. Lainahakemuksen täyttymiseen voi siis mennä jonkin aikaa, eikä ole itsestään selvää, että lainaa lopulta saa. Koska vertaislainassa pääsee itse vaikuttamaan luottoehtoihin, hakija voi periaatteessa saada lainaa tavallista halvemmalla hinnalla. Vertaislaina on hyvä mahdollisuus saada lainaa 3000€.

Jos ei jaksa itse ruveta vertailemaan kulutusluottoja, voi hakea lainaa 3000€ myös välityssivuston kautta. Välityspalvelut tekevät yhteistyötä rahoitusyhtiöiden kanssa. Hakija lähettää välityssivustolle hakemuksensa, ja palvelu valikoi hakijalle edullisimman ja sopivimman luoton. Jos kuitenkin haluaa varmistua siitä, että saa varmasti halvinta lainaa, kannattaa lainojen kilpailuttaminen hoitaa itse.

Pikavippien korkokatto

Pikavipeille asetteilla oleva korkokatto on nyt edennyt siihen pisteeseen, että jäljellä on enää eduskunnan äänestys. Eduskunta tulee äänestämään asiasta kevään aikana, mutta äänestystä voidaan lähes pelkkänä muodollisuutena, sillä suurin osa kansanedustajista puolsi jo aiemmin esillä ollutta pikavippien täyskieltoa, ja tulevat täten varmasti puoltamaan myös pikavipeille asetteilla olevaa korkokattoa.

Korkokatto tulee koskemaan kaikkia alle 2000 euron suuruisia kulutusluottoja. Korkokaton seurauksena kyseisen suuruisten luottojen korkein todellinen vuosikorko voi jatkossa olla enintään 50 prosenttia viitekoron lisäksi. Sekä perustuslakivaliokunta sekä talousvaliokunta ovat hyväksyneet esityksen korkokatosta jo viime vuonna. Talousvaliokunnan linjauksen mukaan korkokaton vahvistamisen ja voimaantulon välille on tarkoituksena jättää ”jonkin verran kolmea kuukautta pidempi aika”.

Käytännössä siis jos korkokaton voimaantulo vahvistuisi kevään aikana, tulisi se voimaan kesällä. Kuluttajien suhtautuminen korkokattoon on kuitenkin täysin toisenlainen, kuin eduskunnassa, sillä useat kuluttajat ovat kertoneet vastustavansa pikavipeille asetettavaa korkokattoa, ainakin mikäli se olisi niin kohtuuton, että koko pikavippitoiminta tulisi loppumaan sen seurauksena.

Vaikka 50 prosentin todellinen vuosikorko kuulostaakin varmasti usean korvaan yhä varsin korkealta, on se todellisuudessa niin matala, etteivät pikavippipalvelut yksinkertaisesti voi enää harjoittaa voitollista liiketoimintaa. Syy tähän on siinä, ettei pikavippien kaltaisille lyhytaikaisille kulutusluotoille voida laskea todellista vuosikorkoa, jonka laskentakaava on tarkoitettu ainoastaan vähintään vuoden maksuajalla oleville lainoille.

Hyvä esimerkki siitä, miten vääristyneen kuvan lainan todellisista kuluista vuosikorko antaa, on, jos ajatellaan otettavan 100 euron pikavippi yhden vuorokauden takaisinmaksuajalla. Tässä välissä voitaisiin kuitenkin kysyä, moniko kuluttajista osaisi arvella edes suurin piirtein, paljonko kyseisen lainan vuosikorko tulisi olemaan? Allekirjoittanut voisi väittää, ettei kovin moni, sillä kyseisen luoton todellinen vuosikorko olisi huikeat 3678 prosenttia!

Yhden euron korko sadan euron lainalle yhden päivän takaisinmaksuajalla tarkoittaisi siis lähes neljän tuhannen prosentin todellista vuosikorkoa. Ajatelkaapa, paljonko kyseisen lainan kulut voisivat olla, jotta todellinen vuosikorko saataisiin supistettua rajoituksen mukaiseen 50 prosenttiyksikköön? Tässä vaiheessa jokainen varmasti jo ymmärtää, miksi pikavipeille asetteilla oleva korkokatto on niin kohtuuton, kuin esimerkiksi Suomen Pienlainayhdistys väittää.

Tietoa pikavipeistä

Pikavipit ovat pieniä ja edullisia lainoja, joita haetaan noin 1,2-1,4 miljoonaa kappaletta vuosittain. Pikalainoja käyttävät kaikenlaiset ihmiset erilaisten yllättävien rahantarpeiden hoitamiseksi. Pikavippi on mahdollista saada jopa vuoden takaisinmaksuajalla, joten myös pikalainat on mahdollista maksaa takaisin pienissä kuukausittaisissa maksuerissä, eikä niitä välttämättä tarvitse maksaa kerralla kokonaan.

Suomessa toimii Suomen Pienlainayhdistys Ry, johon kuuluu noin 70 prosenttia markkinoilla toimivista pikalaina-alan yrityksistä. Suomen Pienlainayhdistys on perustettu edistämään pikalainatoimintaa ja siihen kuuluvien yritysten tulee hyväksyä yhdistyksen eettiset säännöt. Pienlainayhdistys pyrkii myös lisäämään suomalaisten tietoutta vippitoiminnasta.

Suomen Pienlainayhdistys on toivonut, että Suomessa voitaisiin useimpien muiden Euroopan maiden tapaan ottaa käyttöön positiivinen luottorekisteri, jonka on todettu tehokkaasti ehkäisevän kuluttajien ylivelkaantumisia. Rekisteristä olisi toki hyötyä myös luotontarjoajille, kun vähentyneiden ylivelkaantumisten myötä myös luotontarjoajien luottotappiot vähenisivät.

Pienlainayhdistys on luonnollisesti ollut Sampsa Katajan ajamaa lakiehdotusta vastaan, jonka tarkoituksena olisi kieltää pikalainat kokonaan. Suomen Pienlainayhdistys on esittänyt useita päteviä vastalauseita Katajan argumenteille, joita tämä on käyttänyt perusteluina pikavippien kieltämiselle.

Kataja on väittänyt muun muassa, että suomalaisille merkattavista maksuhäiriömerkinnöistä huomattava osa johtuisi pikalainoista. Tilastotiedoista selviää kuitenkin, ettei näin suinkaan ole, vaan todellisuudessa alle yksi prosentti suomalaisten saamista maksuhäiriömerkinnöistä juontaa juurensa vipeistä.

Keskimääräinen suomalaisten hakema pikalaina on reilut 200 euroa, ja keskimääräinen takaisinmaksuajan pituus on kuukauden luokkaa. Kuluja lainoille tulee keskimäärin neljäsosa eli 25 prosenttia alkuperäisestä lainapääomasta, joten esimerkiksi 100 euron pikavippi tulee maksamaan keskimäärin 125 euroa. 25 euron kulujen eivät luulisi olevan kenenkään mielestä kohtuuttomat, kun vippi pelastaa tukalasta tilanteesta.

Monet silti väittävät vippejä törkeän kalliiksi vedoten satojen prosenttien todellisiin vuosikorkoihin ymmärtämättä kuitenkaan, miten todellinen vuosikorko lasketaan. Kuten nimestäkin voi jo päätellä, on todellinen vuosikorko tarkoitettu laskettavaksi sellaisille lainoille, joiden laina-aika on vähintään yhden vuoden. Oikeasti todellista vuosikorkoa ei siis voi laskea pikavipeille.

Pikalainat vai kulutusluotot?

Viime aikoina suomalaiset ovat saaneet seurata eduskunnassa käytävää kiivasta keskustelua ns. pikaluotoista, eli tutummin pikavipeistä. Lähes aina vipeistä puhuttaessa saadaan aikaan jonkin asteisia erimielisyyksiä, ja harvasta pikavippeihin liittyvästä asiasta ollaan samaa mieltä niin eduskunnassa kuin myös vippiyritysten edustajien keskuudessa.

Yksi harvoista asioista, joista ollaan molemmilla puolilla samaa mieltä, on että pikalainat ovat hyvin harvoissa tapauksissa syynä ylivelkaantumiselle. Tätä puoltavat myös tilastotiedot, joiden mukaan vain alle yksi prosentti luottotietoihin merkityistä maksuhäiriömerkinnöistä aiheutuu pikavipeistä.

Selvästi pikavippejä useammin maksuhäiriömerkintöjen syynä ovat selvästi suuremmat kulutusluotot. Tässä kohtaa tuleekin muna vastaan kana ilmiö – kumpi oli ensin? Perinteinen kulutusluotto on selvästi vippiä suurempi, mutta toisaalta taas edullisempi. Vipit taas vastoin ovat kalliimpia, mutta toisaalta pieniä ja lyhytaikaisia.

Julkisuudessa on ainakin puhuttu, että vippejä otettaisiin silloin, kun suurempien kulutusluottojen lyhennyksistä ei enää selvitä. Tuntuukin omituiselta, että nyt eduskunnassa ollaan kuitenkin kieltämässä pieniä ja lyhytaikaisia luottoja. Jos suuret lainat ovat ne, jotka alun perin aiheuttavat ongelmia, miksi yhtäkkiä kielletään pienet pikavipit, jotka eivät ole ongelmien todellinen syy?

Toisaalta, tuskinpa edes kulutusluotot ovat oikeasti ongelmien alku ja juuri. Suomalaisten tulisi ennemmin katsoa peiliin, niin ongelman todellinen syy voisi löytyä. Ihmisten henkilökohtainen taloudenhallinta on erittäin hataralla pohjalla, eikä ihme. Kouluissa opetellaan kyllä ties minkä kasvien taloudenkielisiä nimiä, mutta taloudenhallinnasta ei taas montaakaan tuntia.

Ennemmin turvaudutaan ajattelutapaan, että jokaiselle on täysin selvää, ettei lainaa yli varojen voi ottaa. Näinhän sen luulisikin olevan – mutta kun ei ole. Ihmiset eivät perehdy tarpeeksi omaan taloudelliseen tilanteeseensa ennen lainan hakemista, jolloin tulee helposti otettua suurempi laina, kuin mitä on varaa maksaa. Tällaisessa tilanteessa mielestäni syyllinen ei ole otettu kulutusluotto tai pikavippi, vaan lainan hakija itse.

Suomen Pienlainayhdistys on toivonut, että Suomeen voitaisiin lähes jokaisen muun Euroopan maan tavoin ottaa käyttöön positiivinen luottorekisteri. Positiivisen luottorekisterin erona nykyiseen verrattuna olisi se, että luotontarjoajat, kuten pikalainapalvelut ja pankit, voisivat nähdä lainojensa hakijoilla jo olemassa olevat velat.

On totta, että positiivisella luottorekisterillä saataisiin epäilemättä ylivelkaantumisia vähenemään, mutta toisaalta vaakakupissa painaa yksityisyydensuoja. Positiivinen luottorekisteri antaisi luotontarjoajille kuitenkin mahdollisuuden saada selville niin monia asioita, että kuluttajista tuskin kovinkaan moni ilahtuisi.

Nähtäväksi jää, keksitäänkö kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Sellaista on varmasti vaikea löytää, mutta mielenkiinnolla odotamme, millainen ratkaisu tulee olemaan.

Pikavippiväittely

A-Talk ohjelmassa käytiin jonkin aikaa sitten väittely eri tahojen välillä pikavippejä koskien. Pikavippejä oli puolustamassa OPR-Vakuus Oy:n toimitusjohtaja Richard Rosenius ja Kontanto Oy:n toimitusjohtaja Jari Hytynen. Pikavippejä vastaan taas oli puhumassa kukas muukaan kuin kansanedustaja Sampsa Kataja, ja hänen lisäkseen paikalla oli myös kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Saario.

Rosenius kertoi heti ohjelman alussa, että lainaa netistä tarvitset aivan yhtälailla niin miehet kuin naisetkin. Lainaa ilman vakuuksia ottavat kaikenikäiset ihmiset, eivätkä pikalainat ole vain nuorten tuote, vaikka esimerkiksi mediassa annetaankin usein niin ymmärtää. Pikalainaa hakevista kuluttajista 65 prosenttia on työssäkäyviä henkilöitä, ja 21 prosenttia lainojen hakijoista opiskelee. Osa on myös eläkeläisiä, joten lainan hakijoista työttömiä on vain murto-osa.

Rosenius kertoi, että lainaa otetaan yleensä siinä vaiheessa, kun rahat ovat loppu. Saario kommentoi tähän, että jos rahat ovat loppu, ei pitäisi enää ottaa lainaa. Saario kertoi, että hänen mielestään yhteiskunnan pitäisi miettiä muita keinoja jotta ihmiset voisivat saada rahaa, kun rahat ovat loppu. Yhtenä ratkaisuna Saario ehdotti sosiaalista luototusta. Sosiaalisia luottoja on tällä hetkellä saatavilla kuitenkin vain noin kymmenessä kunnassa, joten kovin moni ei voi vielä laskea sosiaalisten luottojen varaan.

Lisäksi sosiaalinen luotto on huomattavasti hitaampaa saada, kuin mitä pikavippi, eli jos rahat ovat loppu ja jääkaappi tyhjä, on sosiaalinen luotto laiha lohtu. Sampsa Kataja taas totesi, ettei pikalainaa tarvitse kukaan. Väite kuulostaa kuitenkin suoraan sanottuna todella typerältä, sillä pikavippejä myönnetään yli miljoona kappaletta vuodessa ja haetaan vielä huomattavasti enemmän.
Kataja perusteli väitettään siten, että jos ihmisellä ei ole varaa maksaa äkillisiä kuluja, kuten asianpesukoneen tai television hajoamista, niin yhteiskunnan pitäisi auttaa henkilöä tällaisissa tilanteissa ilman, että ratkaisuna tarvitsisi olla vippi. Kataja ei kuitenkaan osannut kertoa, mitä yhteiskunta voisi tehdä auttaakseen kansalaisia tällaisissa äkillisissä rahantarpeissa.

Jos tällaisia keinoja, joilla yhteiskunta voisi auttaa heikossa taloudellisessa tilanteessa olevia henkilöitä, kerran on, niin miksei Kataja voisi kertoa näitä keinoja muillekin? Ongelma taitaakin olla vain siinä, ettei tällaisia keinoja ole. Pieniin ja yllättäviin rahanmenoihin eivät myöskään pankkien tarjoamat kulutusluotot ole ratkaisu, sillä pankit eivät tarjoa pientä lainaa, ja vaikka tarjoaisivatkin, menee pankkilainojen saamiseen tilille poikkeuksetta useita viikkoja. Pankeista ei siis ole mahdollista saada lainaa heti tilille.

Pikavippejä väitetään monesti erittäin kalliiksi, ja näin on tehnyt myös Sampsa Kataja. Pikavipeille tulee kuitenkin kuluja keskimäärin 25 prosenttia lainapääomasta, eli käytännössä jokaiselle lainatulle eurolle tulee kuluja noin 25 senttiä. Pankkien tarjoamille kulutusluotoille kuluja taas tulee keskimäärin noin 80 senttiä, joten jos pikalainoja syytetään koronkiskonnasta, niin miten tilanne on sitten pankkien kannalta? Eivätkö pankkilainat olekaan kalliita, vaikka ne ovatkin selvästi vippejä kalliimpia?

Tuula Saariolla ei sinänsä ole mitään pieniä ja lyhytaikaisia lainoja vastaan, vaan hänen mukaansa ongelma on siinä, etteivät ihmiset selviä vippien takaisinmaksuista. Saarion mukaan ongelma on kulujen kertautumisessa, jos pikalainat päätyvät ulosottoon saakka. Rosenius kuitenkin kommentoi heti perään, että 90 prosenttia lainanhakijoista maksavat vippinsä ajallaan. Jäljelle jäävästä kymmenestä prosentista puolet maksavat lainansa takaisin heti ensimmäisen muistutuslaskun saatuaan.

Suosituin pieni laina on 200€ vippi

Vippi 200€ on yleisimmin otettu pikavippi. 200€ pikavippi on varmasti sopiva summa monenlaisiin hankintoihin, mutta silti sen saa riittävän edulliseen hintaan, ja tarvittaessa pienissä kuukausittaisissa takaisinmaksuerissä. Itse asiassa edullisin mahdollinen 200€ vippi on täysin ilmainen.

Ihmiset ovat nykyään alkaneet käyttämään selkeästi suurempia lainoja vielä muutaman vuoden takaiseen nähden. Esimerkiksi vuonna 2005, kun pikavipit tulivat markkinoille suomessa, oli pikavippi 200€ lähes suurin saatavilla oleva lainasumma, ainakin uusille asiakkaille. Nykyään 200€ ensilaina ei todellakaan ole mikään harvinaisuus, vaan markkinoiden suurin ensilaina vippimarkkinoilla on jo huikeat 1000 euroa.

Ihmiset ovat nykyään oppineet myös vertailemaan lainojansa selkeästi aiempaa paremmin. Vertailusivustotkin ovat kehittyneet, ja nykyään on monia tietyille lainasummille suunnattuja vertailusivustoja. Näitä kannattaa hyödyntää aina kuin vain suinkin on mahdollista.

Halvin laina vertailemalla

Vuoden 2005 jälkeen, kun pikalainat rantautuivat myös tänne meidän Suomen maalle, on uusia vippipalveluita noussut kuin sieniä sateella. Pahin villilänsivaihe on tosin jo ohi, eikä uusia palveluita tule enää niin paljoa, mutta löytyy niitä kuitenkin markkinoilta toista sataa. Toisaalta on tietenkin hyvä asia, että on mistä valita, mutta on siinä varjopuolensakin. Kun palveluita on näinkin paljon, ovat hintaheittelyt niiden välillä joskus jopa todella huomattavia. Edullisimman palvelun löytäminen ei kuitenkaan ole niin vaikeaa, mitä ensin voisi ajatella.

Ennen kuin puutun eri lainapalveluiden välisiin hintatasoihin, haluaisin kuitenkin kertoa sanasen palveluiden luotettavuudesta, ja siitä, kuinka sinä voit varmistua valinneesi luotettavan vippipalvelun. Kun vippipalveluita alkoi aluksi tulla hirvittävän paljon, mahtui sekaan tietysti myös erärehellisiä helpon rahan perässä juoksevia onnenonkijoita. Myöhemmin tuli kuitenkin laki, joka velvoitti vippipalvelut liittymään Etelä-Suomen aluehallinnon ylläpitämään luotonantajarekisteriin. Luotonantajarekisteriin hyväksytään ainoastaan sellaiset vippipalvelut, joiden johtohenkilöt ovat luotettavia ja omaavat riittävän kokemuksen luotonantotoiminnasta.

Luotonantajarekisteriin hyväksytyt palvelut ovat siis poikkeuksetta hyvin luotettavia ja asiansa osaavia, eli voit hakea niistä heti lainaa ilman vakuuksia tai takaajia pelkäämättä tulevasi huijatuksi millään tavalla. Kuten sanottu, on eri palveluiden välillä olevat hintaheittelyt välillä jopa todella huomattavia: esimerkiksi pikavippi 200€ 30 päivän takaisinmaksuajalla kustantaa edullisimmillaan vain 230 euroa, kun kalleimmillaan samasta lainasta yhtä pitkällä takaisinmaksuajalla saakin maksaa jopa 250 euroa.

Kyseisessä esimerkissä ei ole otettu lainkaan huomioon sellaisia tarjouksia, joiden avulla voit saada jopa täysin ilmaista lainaa, ilman kuluja tai korkoja. Vippipalvelut Vivus ja Viestilaina tarjoavat uusille asiakkailleen ilmaiset vipit, eli et saa olla hakenut aikaisemmin lainaa ko. palveluista, jos haluat saada ilmaisen pikavipin.

Termit tutuiksi

Pikalainat ovat lainatuote, joka tuli Suomen markkinoille vuonna 2005 Ferratum Finland Oy:n luotsaaman Tekstivipin aloitettua toimintansa. Sittemmin pikavipit ovat saaneet useita nimityksiä, kuten ”pikavippi”, ”pikalaina”, ”pienlaina”, ”pikaluotto”, ”vippi” jne. Pikavippi tarkoittaa alle puolen vuoden takaisinmaksuajalla olevia kulutusluottoja, joita myönnetään netistä, ja niitä voi hakea pääasiallisesti joko tekstiviestillä tai verkkohakemuksella.

Pikalaina-alalla on paljon termejä, jotka saattavat alasta tietämättömien henkilöiden korviin kuulostaa varsin omituisilta. Käyn tässä nyt läpi yleisimpiä, mutta monille varmasti täysin tuntemattomia termejä, joita pikavippialalla käytetään.

Luotonantajarekisteri: Luotonantajarekisterillä tarkoitetaan Etelä-Suomen aluehallinnon luotonantajarekisteriä, johon kaikkien markkinoilla toimivien vippipalveluiden tulee lain mukaan olla hyväksyttyjä. Luotonantajarekisteriin hyväksytään ainoastaan sellaiset vippipalvelut, joiden johtohenkilöt todetaan luotettaviksi ja omaavat riittävän kokemuksen luotonantotoiminnasta. Kannattaa aina tarkastaa, että valitsemasi vippipalvelu kuuluu luotonantajarekisteriin, sillä muuten palvelu harjoittaa laitonta toimintaa, eikä sen luotettavuus ole taattu toisin kuin luotonantajarekisteriin kuuluvissa palveluissa.

Ensilaina: Ensilainalla tarkoitetaan lainaa, joka myönnetään enimmillään palvelussa ensimmäistä kertaa asioiville asiakkaille. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että jos jonkin palvelun suurin mahdollinen ensilaina on 200€ vippi, etkä ole aiemmin asioinut kyseisessä palvelussa, on suurin mahdollinen lainasummasi ensimmäisellä kerrallasi pikavippi 200€. Monet palvelut rajoittavat uusien asiakkaiden lainasummia, sillä palvelut haluavat ensin todeta asiakkaidensa luotettavuuden pienempien lainasummien avulla – jos asiakas maksaa ensin pienen lainan takaisin, on huomattavasti todennäköisempää, että hän maksaa suurenkin lainan. Monet palvelut tarjoavat uusille asiakkailleen myös hurjalta kuulostavia etuja, ja parhaillaan voit saada uutena asiakkaana jopa ilmaista lainaa.

Nopean maksajan etu: Osassa palveluista on käytössä erityinen nopean maksajan etu, jonka avulla voit säästää selvää rahaa parhaillaan jopa n. 100 euroa. Nopean maksajan etu toimii niin, että jos esimerkiksi palvelussa X on tarjolla 100€ pikavippi 30 päivän maksuajalla, ja palvelu tarjoaa mahdollisuutta hyödyntää nopean maksajan edun maksamalla lainan takaisin jo esimerkiksi 14 vuorokauden kuluessa, saat lainasi edullisemmin.

PIN-koodi: PIN-koodi on henkilökohtainen tunnusluku, jonka palvelut antavat asiakkaillensa sen jälkeen, kun asiakas on tunnistautunut verkkopankkitunnuksiansa käyttäen. PIN-koodi mahdollistaa sen, ettei asiakkaan tarvitse joka kerta lainaa hakiessaan tunnistautua verkkopankkitunnuksillaan, vaan jatkossa asiakas voi tunnistautua henkilökohtaisella PIN-koodillansa. PIN-koodia ei missään nimessä saa luovuttaa kenellekään muulle, sillä sen avulla voi hakea lainoja!